Moikkis! Nyt saan vihdoin itteeni napattua niskasta kiinni ja kirjoitettua tänne pari riviä. Ei ole ollu hirveästi aikaa ja sekin vähäinen luppoaika, mitä on ollut, on menny laiskotellessa. Eli ei mitään uutta auringon alla.
Ekat 4 kuukautta oli vaihdosta 10.1 takana, jolloin vaihdoin perhettä. Uusi perhe on oikein mukava, 4 sisarusta, 3 siskoa 1 veli, tosin kaikki ovat muuttaneet pois. Vanhemmat ovat erittäin varakkaita mutta työskentelevät 08.00-20.00, eli talossa on aika hiljaista koulun jälkeen. Pöytäkoneen sain käyttööni, tosin koneessa ei toimi äänet, mikä rassaa hieman. Ette ikinä arvaa, kuinka paljon ääniä jää kaipaamaan tietokoneessa, esim. You Tube, musiikki jne, kaikki jäävät yhtäkkiä unholaan.
Seuraavana päivänä, eli 11.1 kävin Sigmaringenissä hyvästelemässä Stevenin ja Emilyn, kaks oikein hyvää kaveria Australiasta, jotka nyt lähtivät jo takaisin. Tulin vähän myöhässä paikan päälle, koska mun oli pakko mennä Rotary-kokoukseen. No, eikö joku pallinamaa ollu keksinyt, että mennäänpä istuun tonne Mäkkiin, huitsinnevadaan, 3km päähän rautatieasemasta. Miksi? No huviks! Tulin siis myöhässä, yksin, lunta sääreen asti, ei mitään hajua missä joku mäkki on. No sitä ettin sitten kaks tuntia ja kun vihdoinkin paikan löysin, olivat muut valmiita lähtemään. Kiitos tästä. Emily oli kirjoittanut meikälle kirjeen kaikista jutuista, mitä oltiin tehty vuoden aikana yhdessä, oli kyllä kiva kokoelma. No lähettiin siitä sitten meneen, ja enpä ole sen jälkeen Emilyä tai Steveniä livenä nähnyt. Aina ei mee Gummibärchenit tasan.
20.1 lähdettiin Feldbergiin lasketteleen. Pikkunyppylä Alppien juuressa, 5-päiväinen reissu. Oli kyllä tosi jees, laskettelu on ihan hauskaa touhua. Tutustuttiin pariin rotexiin, jotka tulevat meidän Eurotourille mukaan. Ekaa kertaa koko vuonna kävin kunnon saunassa! Ihmettelivät tyypit vähän ranskalaiset kun meikäläinen paineli parkkipaikalla lumihankeen pyörähtämään. Ei ollut mikään mairitteleva sauna, meilläpäin kylmäksi se luokiteltaisiin, mutta parempaa tuskin täältä löydän. Ei maksanutkaan visiitti kuin 6,50€, mistä tietenkin kerrottiin vasta jälkikäteen, aber natürlich. No Feldbergin jälkeen piipahdin Freiburgissa, se on 20min päässä Feldbergistä. Oikein kiva kaupunki, tekis mieli siellä asua, kuin Ulmissa. No onhan se viis kertaa isompi.
Helmikuu olikin jännää ja lyhyttä aikaa. Laskiainen, eli Fasching, on täällä ylitsejuhlittu juhla. Viikolla oppilaat kärsivät rapulaa koulussa ja viikonloppuna vedetään vielä kovemmalla kädellä. Itekin kävin parissa Fasching-partyssä, olivat ihan jees mutta eivät nyt sen kummemmin säväyttäneet. Tehtiin myös pikku-extemporee-reissu Stuttgartiin, 4 vaihtarin kanssa. Mitä reissusta jäi käteen? 3 döneriä, uin suihkulähteessä (sain 20€), turkkilaiset ja kurdit tappeli meidän pöydällä mäkissä ja kävin ekaa kertaa elämässäni Red Light Districtis. Eli ei turha reissu!
Seuraavana viikkona oli taas Fasching-paraateja, yhden kun on nähnyt niin ei muissa ole mitään nähtävää. Piti olla villi bileyö Ehingenissä, mutta kun seikkailet alaikäisten kanssa, ethän sä pääse mihinkään sisään. Paleltiin sitten pihalla ennen kuin mentiin Corylle pelaan Call of Dutyä.
Helmikuussa oli myös viikonmittainen loma, jolloin Abi tuli viikoks kylään. Käytiin Münchenissä Deutsches Museumissa, siis tekniikan museossa. Aika retee mesta. Tsekattiin myös kuuluisa Münchenin olympiastadion, mutta ei päästy sisään! Dönerillä, vaihteeksi, kun oltiin sisään pamahti pari jenkkiä. Just kun Abi, Philadelphiasta, oli menossa kysymään, että tarvitsetteko apua, tajuttiin, että jannut etsivät bordellia. Lähettiinpä siitä sitten vähän äänin meneen. Enpä olisi oikein osannut neuvoakaan. Viikon aikana käytiin myös Ravensburgissa ja Morganin 16-vuotissyntymäpäiväjuhlissa Laupheimissä, mitkä oli ihan perseestä. Neiti oli kutsunut ja perunut kutsuja juhliinsa, ja loppujen lopuksi paikalle oli tulossa 2 tyyppiä. Piti sitten säälistä mennä sinne pilaan oma ilta, no ihan sama. Ei tarvitse toiste tehdä!
Loman jälkeen olikin heti host-äidin synttärit. Mitähän se ois... 54 vuotta täyttänyt, mene ja tiedä. Ei oikein meinannu kakistaa ulos ja toistamiseen en kysynyt. Oli kivat juhlat ja juttelinkin koko illan yhelle jenkille, joka on mun host-serkun kanssa naimississa. Heppu puhu jo ihan hyvää saksaa. Oli ihan hassua puhua amerikkalaiselle saksaksi. Pyysivät käymään joskus, asuvat keskellä Ulmia ja opiskelevat yliopistossa täällä. Täytyy varmaan poiketa. Muuten juhlat olivat sitä perus sukujuhlatluokkaa, paitsi että mä en tuntenut oikein ketään, ja ne, jotka tunsin, juttelivat koko ajan joillekkin muille. Oli siis vähän tylsähköt pailut.
Seuraavaksi mainitsemisen arvoista onkin varmaan olympialaiset. Hehkutin koko ajan Suomen kiekkomenestystä, ei paljon muuta voinutkaan tehdä. Jenkit vittuili koko ajan kuinka paljon parmepia ne on. No on se helppo keulia kun maassa on 300 miljoonaa ihmistä enemmän! No yhden lätkäpelin sitten päätin kattoa Corylla (jenkki). Ette ikinä arvaa minkä pelin. No, enpä enää katso lätkää muiden kuin suomalaisten kanssa. Ikinä hävettäny niin paljoa. No voittivathan sentään pronssia. Cory heitti Piiroisen hopeesta hyvän "USA on aina Suomea askeleen edellä." No, Suomi pronssilla lätkässä, Usa hopeella, hopeeta snoukasta, jenkit voitti, jossain hiihdossa suomi oli 5. jenkit 4. Aina kun tsekattiin, miten meni, jenkit oli pykälän parmepia.
Lauantaina menin ulos saksalaisten kavereiden kanssa. Mentiin katsomaan yhen jannun vanhan luokan näytelmää. Oli oikein hyvä, nimeltään Astoria ja kritisoi natseja ja natsismia. Jäätiin sitten koululle vielä afterpartyyn ja jopa nukuttiinkin siellä liikkasalissa. Jännä kokemus. Kelatkaa, jos te pitäisitte bileet Noklussa ja porukka bunkkais salissa? Aika outo idea näin paperilla.
No sitten tuli host-sisko Julia asumaan tänne. 5 viikon loma yliopistosta, ihan kiva, että on joku muukin kotona ja hän on oikien mukava. Kävin hänen ja hänen kaverinsa kanssa, joka tuli kanssa kyläileen, elokuvissa torstaina, tulin himaan joskus kahdelta. Eipä tuo koulu nyt niin vaivaa, että siitä jotain harmia olis ollu. Perjantaina sitten lähdin Baselia kohti Luanin (brasilialainen) synttäreitä viettämään. Oli ihan kiva reissu, pelattiin unoa sinne ja takaisina (4h suunta) ja pääsin näkemään Baseliakin (Sveitsi) hetken. KALLIS MESTA! Ostin yhden (1) Big Mac -hampurilaisen. Vain 7€! Oli pakko maksaa, juna lähti 10 min päästä ja kauhee nälkä. Ei ketuta yhtään. Täytyy kyllä palata Sveitsiin joskus, hieno maa. Saavuin Ulmiin ja suoraan seuraaviin bileisiin. Edellisviikonlopun jannut kutsuivat mut 18-v-juhliin. Oli ihan jees, tosi rennot bileet ja tutustuin uusiin tyyppeihin. Löysin vihdoin jonkun, jota kiinnostaa kans kalastus ja sen kanssa ois tarkotus mennä fish joku päivä.
Sunnuntaina kun luulin, että pääsis levähtään ja vihdoin suihkuun, mutta ei, piti lähtee Ravensburgiin ja Bodenseelle. Oli ihan jees reissu mutta rupes matkustaminen jo vähän väsyttämään. Pelattiin jossain biljardiklubilla bilistä, syötiin jossain dönerit, taas, heiluttiin kaupungilla ja lähettiin himaan. Oli kyllä jännä viikonloppu, täynnä äksöniä. Näitä lisää!
Thas wassup.
Päivän biisi: Huoratron - $$ Troopers
Tuesday, March 9, 2010
Sunday, December 20, 2009
Part XII: Psychopathy Red
Heimoikaikki! Jälleen on aika listata tänne elämän suuria tosia, suoraan Totuuden Torvesta tietenkin. Ulm-vkl oli ihan ok, kismitti tosin koko vkl.:n ajan se, että muut oli "reissussa" ja kaikki oli uutta ja hienoa, kun taas minulla ja muilla ulmilaisilla oli samat vanhat nurkat edessä, mitä kierreltiin, eikä niin säväyttäny ohjelma. No menihän se ihan ok, vaikka jumitin koko vkl:n erään jenkin kanssa, joka bunkkas meillä. Heppu on hieman, HIEMAN, hiljainen, ei sanonu perheelle päivää eikä morjesta saati kiitosta kun lähti meneen, se niistä tavoista.
Ulm-vkl:n jälkeen venailin koko viikon seuraavaa vkl, jolloin mentiin Emilyn luo Villingeniin , n 2.5h junalla. Reissu oli ihan jees, pidettiin mun ja Abin häät, oli aivan mahtavat, mun asukokonaisuus, naisten pinkit lasketteluhaalari ja musta liivi vakuuttivat. Oli ihan jännä host-isä Emilyllä, kun autoon istuin, esittelin itseni, en sanonut muuta kuin "Hallo, ich bin Paavo von Finnland.", ja host-isä tokaisi siihen "Vau, puhut jo noin hyvää saksaa, muiden pitäisi ottaa susta mallia." Hävetti hieman, sillä autossa oli Steven ja Emily, jotka puhuvat oikein hyvin, tosin hassulla englantilaisella aksentilla. Host-isän kanssa juttelin koko automatkan, muut olivat hiirenhiljaa. Himas hän tarjosi mulle oluen, ei muille, emily halus kanssa yhen, miten herra ratkaisi tilanteen? Kaatoi mun oluen lasiin ja antoi Emilylle pelkän pullon. Reilu mies, mie tykkään!
Seuraavana maanantaina oli helvetin hieno Rotary-joulujuhla. Istuttiin jossain kirkossa kuuntelemassa joululauluja ja sitten syötiin raflassa, rotary betalar. Meitsin sapuskat makso varmaan jotain 50€, vetäsin pari schnitzeliä, kahet alkupalat, viis kokista ja Glühweinsorbetin naamaan. Tilaisuus kesti maanantaina siis yhteen asti yöllä, ihan jännää. Aamulla eka tunti tietenkin, sain neljä tuntia nukuttua, jes.
Viikko meni ihan ok. Menin keskiviikkona yhteen nuorisokahvilaan, mesta oli täynnä 13-v mokuja, mokkeripaska haisi hieman. Paikka oli jampan perävaunun kokoinen, ei siis mikään jättisuuri. Paikan hienouksiin kuuluu mm. bilispöytä. joka toimii D-markalla. No ilta oli lievä pettymys, kun odotin, että olisin uusia kavereita voinu saada.
Vkl. mentiin perjantaina diskoon kavereiden kanssa. Paskempaa reissua ei ole tullu hetkeen tehtyä. Ensinnäkään en enää ikinä mene selvinpäin lähellekkään diskoa, toisekseen en mene myöskään yhdenkään latinon kanssa enää ikinä diskoon. Miksi? No, kun kaikki kaverit haluaa tanssia, niin kai sitä on sitten itekkin pakko. Ei paljoa nappaa mutta ei oo muutakaan tekemistä ja ois ihan kiva pitää vähän hauskaa. No, meitsin tanssiliikerepertuaari on aika heikohko. Ei siinä mitään kyllä meikä lantiota heiluttaa! Mikä pistää vituttamaan? No ne helvetin latinot, jotka niin kehuvat omilla tanssitaidoillansa ja kuinka he menevät diskoihin vain tanssimaan, koska latinot on siinä tunnetusti niin saatanan hyviä. No, heillä oli otsaa tulla aika härskisti vetään vitsejä meitsin liikkeistä, ei siinä mitään, varmaan näyttikin hassulta, mutta jossain pitäis mennä raja. Ei sekään mua vielä rasittanu, vaan se, että nää juipit itte katteli vierestä kun muut oli tanssimassa ja naureskelivat muille, eivätkä itse tehneet mitään. Se pistää pahemman kerran sapettamaan. Noh, oppia ikä kaikki, en mee niitten kanssa enää mihinkään, menkööt arvostelemaan jotain muita ens kerralla.
Lauantaina onneks Cory, jenkki, pyys mut mukaan kylpylään Stuttgartiin sen perheen kanssa. Edellisilta kun vieläkin vitutti oli ihan mukava vaihtaa maisemaa. Täytyy myöntää, että se lauantai oli tähän mennessä yks parhaista päivistä. Coryn isäntäperhe oli tosi kiva ja sillä on tosi siisti veli ja ne makso kaiken. Kylpylässä oli semmonen mäkihyppyriliukumäki, missä pääs mittaan kuinka pitkälle ilmalennossa pääsee, oli aika retee. Tosin pikkasen kuumotti täyspudotus siinä. Oli jostain syystä raijattu pari isoo jääkuutiota keskelle hallia, mitä tehään? No tietenkin kisa, kuka pystyy halaan pisimpään. Kun minuutin halaa sellasta jääkalikkaa, rupee pienesti kirvelemään rinnassa. En suosittele hyppäämään tulikuumaan altaaseen sen jälkeen, se vasta polttaakin.
Seuraavalla viikolla tuli käytyä siellä nuorisokahvilas uusiks yhen luokkalaisen kanssa. Heppu esitteli mut kaikille ja pari tyyppiä osoittautui ihan hyviks jannuiks. Tällä haavaa siellä oli vanhempaa sakkia paikalla, en tainnu olla ees vanhin. Täytyy mennä ens viikolla uusiks.
Perjantaina olin Morganilla, se anto mulle Forrest Gump -dvd:n lahjaks, katteltiin se siellä. Annoin sille Shawshank Redemptionin, pidetään jossain vaiheessa kunnon leffailta ja katotaan se. Siitä menin himaan, porukat valittivat, että en ollut mun koulun joulukonsertissa. Eivät meinanneet uskoa, kun sanoin, ettei mulle ollut kukaan mistään semmosesta edes maininnu. No mulle ihan sama, ei paljoa kiinnostanut juuri sillon mennä konserttiin, ollu jo reippaasti yli kymmenessä täällä kolmen kuukauden aikana.
Eilen käytiin leffas kattomassa Zweiohrküken, romanttinen komedia. Sen siitä saa kun menee 3 tytön ja yhen eukon poikaystävän kanssa leffaan. No leffa olikin ihan ok loppujen lopuksi. Ei mennyt 8€ hukkaan. Tänään oltiin hakemassa joulukuusi mettästä. Jokavuotinen tapahtuma oli pari muutakin vaihtariperhettä mukana. Host-isä kysyi aamulla, että onko mulla kunnon varrellisia talvikenkiä, no ei tietenkään, ne ois vieny tajuttomasti tilaa laukusta ja painanu tosi paljon. Ei tajua nää vanhemmat aina, että en voinu tuoda koko elämääni matkalaukussa mukana. No pistin sitten kumpparit ja parit villasukat jalkaan, mulle ei mikään ongelma mutta vanhemmat väänsi siitäkin kauheen haloon. Ei varpaita paleltanut koko päivänä, tosin sitähän ei kukaan uskonu. Jälleen kerran ihan sama, mutta eipähän tarvinnut ostaa uusia kenkiä tätä keikkaa varten. Ja se kuusi mikä tuotiin on ruma. Fyi.
Notta tämmöttii.
Päivän biisi: Tchaikowsky - 4th Symphony
Ulm-vkl:n jälkeen venailin koko viikon seuraavaa vkl, jolloin mentiin Emilyn luo Villingeniin , n 2.5h junalla. Reissu oli ihan jees, pidettiin mun ja Abin häät, oli aivan mahtavat, mun asukokonaisuus, naisten pinkit lasketteluhaalari ja musta liivi vakuuttivat. Oli ihan jännä host-isä Emilyllä, kun autoon istuin, esittelin itseni, en sanonut muuta kuin "Hallo, ich bin Paavo von Finnland.", ja host-isä tokaisi siihen "Vau, puhut jo noin hyvää saksaa, muiden pitäisi ottaa susta mallia." Hävetti hieman, sillä autossa oli Steven ja Emily, jotka puhuvat oikein hyvin, tosin hassulla englantilaisella aksentilla. Host-isän kanssa juttelin koko automatkan, muut olivat hiirenhiljaa. Himas hän tarjosi mulle oluen, ei muille, emily halus kanssa yhen, miten herra ratkaisi tilanteen? Kaatoi mun oluen lasiin ja antoi Emilylle pelkän pullon. Reilu mies, mie tykkään!
Seuraavana maanantaina oli helvetin hieno Rotary-joulujuhla. Istuttiin jossain kirkossa kuuntelemassa joululauluja ja sitten syötiin raflassa, rotary betalar. Meitsin sapuskat makso varmaan jotain 50€, vetäsin pari schnitzeliä, kahet alkupalat, viis kokista ja Glühweinsorbetin naamaan. Tilaisuus kesti maanantaina siis yhteen asti yöllä, ihan jännää. Aamulla eka tunti tietenkin, sain neljä tuntia nukuttua, jes.
Viikko meni ihan ok. Menin keskiviikkona yhteen nuorisokahvilaan, mesta oli täynnä 13-v mokuja, mokkeripaska haisi hieman. Paikka oli jampan perävaunun kokoinen, ei siis mikään jättisuuri. Paikan hienouksiin kuuluu mm. bilispöytä. joka toimii D-markalla. No ilta oli lievä pettymys, kun odotin, että olisin uusia kavereita voinu saada.
Vkl. mentiin perjantaina diskoon kavereiden kanssa. Paskempaa reissua ei ole tullu hetkeen tehtyä. Ensinnäkään en enää ikinä mene selvinpäin lähellekkään diskoa, toisekseen en mene myöskään yhdenkään latinon kanssa enää ikinä diskoon. Miksi? No, kun kaikki kaverit haluaa tanssia, niin kai sitä on sitten itekkin pakko. Ei paljoa nappaa mutta ei oo muutakaan tekemistä ja ois ihan kiva pitää vähän hauskaa. No, meitsin tanssiliikerepertuaari on aika heikohko. Ei siinä mitään kyllä meikä lantiota heiluttaa! Mikä pistää vituttamaan? No ne helvetin latinot, jotka niin kehuvat omilla tanssitaidoillansa ja kuinka he menevät diskoihin vain tanssimaan, koska latinot on siinä tunnetusti niin saatanan hyviä. No, heillä oli otsaa tulla aika härskisti vetään vitsejä meitsin liikkeistä, ei siinä mitään, varmaan näyttikin hassulta, mutta jossain pitäis mennä raja. Ei sekään mua vielä rasittanu, vaan se, että nää juipit itte katteli vierestä kun muut oli tanssimassa ja naureskelivat muille, eivätkä itse tehneet mitään. Se pistää pahemman kerran sapettamaan. Noh, oppia ikä kaikki, en mee niitten kanssa enää mihinkään, menkööt arvostelemaan jotain muita ens kerralla.
Lauantaina onneks Cory, jenkki, pyys mut mukaan kylpylään Stuttgartiin sen perheen kanssa. Edellisilta kun vieläkin vitutti oli ihan mukava vaihtaa maisemaa. Täytyy myöntää, että se lauantai oli tähän mennessä yks parhaista päivistä. Coryn isäntäperhe oli tosi kiva ja sillä on tosi siisti veli ja ne makso kaiken. Kylpylässä oli semmonen mäkihyppyriliukumäki, missä pääs mittaan kuinka pitkälle ilmalennossa pääsee, oli aika retee. Tosin pikkasen kuumotti täyspudotus siinä. Oli jostain syystä raijattu pari isoo jääkuutiota keskelle hallia, mitä tehään? No tietenkin kisa, kuka pystyy halaan pisimpään. Kun minuutin halaa sellasta jääkalikkaa, rupee pienesti kirvelemään rinnassa. En suosittele hyppäämään tulikuumaan altaaseen sen jälkeen, se vasta polttaakin.
Seuraavalla viikolla tuli käytyä siellä nuorisokahvilas uusiks yhen luokkalaisen kanssa. Heppu esitteli mut kaikille ja pari tyyppiä osoittautui ihan hyviks jannuiks. Tällä haavaa siellä oli vanhempaa sakkia paikalla, en tainnu olla ees vanhin. Täytyy mennä ens viikolla uusiks.
Perjantaina olin Morganilla, se anto mulle Forrest Gump -dvd:n lahjaks, katteltiin se siellä. Annoin sille Shawshank Redemptionin, pidetään jossain vaiheessa kunnon leffailta ja katotaan se. Siitä menin himaan, porukat valittivat, että en ollut mun koulun joulukonsertissa. Eivät meinanneet uskoa, kun sanoin, ettei mulle ollut kukaan mistään semmosesta edes maininnu. No mulle ihan sama, ei paljoa kiinnostanut juuri sillon mennä konserttiin, ollu jo reippaasti yli kymmenessä täällä kolmen kuukauden aikana.
Eilen käytiin leffas kattomassa Zweiohrküken, romanttinen komedia. Sen siitä saa kun menee 3 tytön ja yhen eukon poikaystävän kanssa leffaan. No leffa olikin ihan ok loppujen lopuksi. Ei mennyt 8€ hukkaan. Tänään oltiin hakemassa joulukuusi mettästä. Jokavuotinen tapahtuma oli pari muutakin vaihtariperhettä mukana. Host-isä kysyi aamulla, että onko mulla kunnon varrellisia talvikenkiä, no ei tietenkään, ne ois vieny tajuttomasti tilaa laukusta ja painanu tosi paljon. Ei tajua nää vanhemmat aina, että en voinu tuoda koko elämääni matkalaukussa mukana. No pistin sitten kumpparit ja parit villasukat jalkaan, mulle ei mikään ongelma mutta vanhemmat väänsi siitäkin kauheen haloon. Ei varpaita paleltanut koko päivänä, tosin sitähän ei kukaan uskonu. Jälleen kerran ihan sama, mutta eipähän tarvinnut ostaa uusia kenkiä tätä keikkaa varten. Ja se kuusi mikä tuotiin on ruma. Fyi.
Notta tämmöttii.
Päivän biisi: Tchaikowsky - 4th Symphony
Friday, November 27, 2009
Part XI: Some Stupid Tomorrow
Termos, laitetaanpa tänne vaihteeksi pari riviä viimeisistä viikoista, kun ei ole oikein ollut aikaa tänne avautua. On tullu tehtyä sitä sun tätä, lähinnä sitä. Oltiin tossa yks päivä Münchenissä Rotaryn kanssa BMW-Weltissä ja BMW-museossa; mordernin arkkitehtuurin lipunkantajia, varsinkin BMW-Welt, se näyttää avaruusalukselta ja on sisältäpäin supermoderni. Siellä oli kaikkea tavallisesta autosimulaattorista lego-autoihin. Syötiin BMW-ravintolassa myös, pihvi 24€ - saksalaisittain superkallista. Oli tosin ihan jees.
Keskiviikkona käytiin taas Münchenissä tosin tällä kertaa katsomassa jalkapallopeliä. Paikan päällä oli 58 000 ihmistä, siis noin abauttiarallaa kaksi kertaa Nokia, uskomatonta. Peli oli siis Fc Bayern vs. Maccabi Haifa Fc (Israelista) Bayern pelasi tosi huonosti mutta teki onneksi yhden pörsän niin päästiin näkeen miten maalia juhlitaan oikeesti. Kuuluttaja huutaa maalintekijän etunimeä, yleisö vastaa sukunimellä. Sitten kuuluttaja huutaa Bayern München - yleisö vastaa "EINS!", kuuluttaja huutaa Maccabi Haifa - yleisö vastaa "NULL!", kuuluttaja huutaa "Danke" - yleisö vastaa "BITTE!". Oli kyllä jees.
Oltiin tiistaina Gold Ochsenin panimolla, siellä päästiin mukaan ilmaiselle kierrokselle. Semmonen rento 85-vuotias pappa piti sitä kiekkaa, oli tosin sen viimeinen. Harmittaa vain, kun olin kipeänä silloin eikä oikein jaksanut kiinnostaa ja ei ilmainen olut maistunut yhtään. Oli kyllä tosin ihan jees nähdä miten pullojenkierrätys oikeesti toimii.
Tuli tossa käytyä Biberachissa pari viikkoa sitten, pidettiin Guilhermelle läksiäiset, heppu lähti 25.11 takaisin Brasiliaan. Mukava tyyppi, harmi, että joutu lähteen yliopiston takia niin aikaisin. Oli mielenkiintoinen kyllä toi Biberach-vkl, kun espanjalaiset järkkäs sen. Eli toisin sanoen kaikki oli organisoitu niin päin persettä kuin olla ja voi, ellei tarkotuksena ollut ravata puolen tunnin välein rautatieasemalle ja takaisin kun noudettiin saapuvia tyyppejä.
Kohta on tulossa joulu ja joululoma, pitäis keksiä jotain tekemistä sillon. Ollaan suunniteltu reissua Lontooseen kolmen kaverin kanssa, liput ja päiväsuunnitelmat yms tehty. Ainoastaan piti saada vaihdettua Sebastianin kanssa tietoja, jotta pystyisin lähettämään pyynnön Rotarylle, että voitaisiin varata liput. Noh tietenkään heppu ei tuu viiteen päivään meseen tai feisbuukkiin vaikka joka päivä koulussa lupas tulla, lippujen hinnat nousi 50€, eli 50%, hostellia ei saa enää oikeastaan mistään järkevään hintaan ja nyt vasta viikkoa myöhemmin kuin mitä alunperin piti sain vasta pyynnön rotarylle lähetettyä, vastaukseen menee varmaan se viikko tai kaks. Hienoa, se on välillä tämmöstä kun koittaa muiden ihmisten kanssa järjestää jotain, pitää kaikki aina tehdä saatana itte. Ois niin kiva joskus jos joku muu järkkäis reissun ja mun ei tarvis murehtia mitään mutta se nyt ei näytä tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
Nyt tänä viikonloppuna kaikki vaihtarit tulee Ulmiin, Rotary on järjestäny tämmösen tapaamisen. Kaikki yöpyy jossain isäntäperheessä, me saadaan Matthew jenkeistä, juurikin se tyyppi joka on kaikista hiljaisin, joka ei kykene ehdottamaan mitään tekemistä vaan kävelee kuin zombi muiden perässä. Jes. Muutenkin se heppu on mulle pystyssä 80€ kun se tuhos mun takin, mukava ruveta sitä kynimään takaisin. Ei siis paljoa kiinnosta tämä vkl, varsinkaan kun ei tehdä mitään ihmeellistä, pitäisi vaan kaikesta maksaa. Löytyy muitakin käyttötapoja sille rahalle. Esim. meidän on pakko mennä syömään pari kertaa tänä vkl. ravintolaan vaikka voisin yhtä hyvin syödä kotona. Täytyy kattoo miten pääsis siitäkin luistaan.
Ens vkl. Villingeniin Emilyn luo, viettämään sen synttäreitä, jotka oli marraskuun alussa mutta vähän lykkäänty. Siitä tulee varmaan ihan hauskaa. Pääsee pummilla matkustamaan sinne, kun siinä junassa, joka Villingeniin menee, ei ole koskaan konduktööriä. Jes.
Lapset lapset.
Päivän biisi: Type O Negative - 12 Black Rainbows
Keskiviikkona käytiin taas Münchenissä tosin tällä kertaa katsomassa jalkapallopeliä. Paikan päällä oli 58 000 ihmistä, siis noin abauttiarallaa kaksi kertaa Nokia, uskomatonta. Peli oli siis Fc Bayern vs. Maccabi Haifa Fc (Israelista) Bayern pelasi tosi huonosti mutta teki onneksi yhden pörsän niin päästiin näkeen miten maalia juhlitaan oikeesti. Kuuluttaja huutaa maalintekijän etunimeä, yleisö vastaa sukunimellä. Sitten kuuluttaja huutaa Bayern München - yleisö vastaa "EINS!", kuuluttaja huutaa Maccabi Haifa - yleisö vastaa "NULL!", kuuluttaja huutaa "Danke" - yleisö vastaa "BITTE!". Oli kyllä jees.
Oltiin tiistaina Gold Ochsenin panimolla, siellä päästiin mukaan ilmaiselle kierrokselle. Semmonen rento 85-vuotias pappa piti sitä kiekkaa, oli tosin sen viimeinen. Harmittaa vain, kun olin kipeänä silloin eikä oikein jaksanut kiinnostaa ja ei ilmainen olut maistunut yhtään. Oli kyllä tosin ihan jees nähdä miten pullojenkierrätys oikeesti toimii.
Tuli tossa käytyä Biberachissa pari viikkoa sitten, pidettiin Guilhermelle läksiäiset, heppu lähti 25.11 takaisin Brasiliaan. Mukava tyyppi, harmi, että joutu lähteen yliopiston takia niin aikaisin. Oli mielenkiintoinen kyllä toi Biberach-vkl, kun espanjalaiset järkkäs sen. Eli toisin sanoen kaikki oli organisoitu niin päin persettä kuin olla ja voi, ellei tarkotuksena ollut ravata puolen tunnin välein rautatieasemalle ja takaisin kun noudettiin saapuvia tyyppejä.
Kohta on tulossa joulu ja joululoma, pitäis keksiä jotain tekemistä sillon. Ollaan suunniteltu reissua Lontooseen kolmen kaverin kanssa, liput ja päiväsuunnitelmat yms tehty. Ainoastaan piti saada vaihdettua Sebastianin kanssa tietoja, jotta pystyisin lähettämään pyynnön Rotarylle, että voitaisiin varata liput. Noh tietenkään heppu ei tuu viiteen päivään meseen tai feisbuukkiin vaikka joka päivä koulussa lupas tulla, lippujen hinnat nousi 50€, eli 50%, hostellia ei saa enää oikeastaan mistään järkevään hintaan ja nyt vasta viikkoa myöhemmin kuin mitä alunperin piti sain vasta pyynnön rotarylle lähetettyä, vastaukseen menee varmaan se viikko tai kaks. Hienoa, se on välillä tämmöstä kun koittaa muiden ihmisten kanssa järjestää jotain, pitää kaikki aina tehdä saatana itte. Ois niin kiva joskus jos joku muu järkkäis reissun ja mun ei tarvis murehtia mitään mutta se nyt ei näytä tapahtuvan lähitulevaisuudessa.
Nyt tänä viikonloppuna kaikki vaihtarit tulee Ulmiin, Rotary on järjestäny tämmösen tapaamisen. Kaikki yöpyy jossain isäntäperheessä, me saadaan Matthew jenkeistä, juurikin se tyyppi joka on kaikista hiljaisin, joka ei kykene ehdottamaan mitään tekemistä vaan kävelee kuin zombi muiden perässä. Jes. Muutenkin se heppu on mulle pystyssä 80€ kun se tuhos mun takin, mukava ruveta sitä kynimään takaisin. Ei siis paljoa kiinnosta tämä vkl, varsinkaan kun ei tehdä mitään ihmeellistä, pitäisi vaan kaikesta maksaa. Löytyy muitakin käyttötapoja sille rahalle. Esim. meidän on pakko mennä syömään pari kertaa tänä vkl. ravintolaan vaikka voisin yhtä hyvin syödä kotona. Täytyy kattoo miten pääsis siitäkin luistaan.
Ens vkl. Villingeniin Emilyn luo, viettämään sen synttäreitä, jotka oli marraskuun alussa mutta vähän lykkäänty. Siitä tulee varmaan ihan hauskaa. Pääsee pummilla matkustamaan sinne, kun siinä junassa, joka Villingeniin menee, ei ole koskaan konduktööriä. Jes.
Lapset lapset.
Päivän biisi: Type O Negative - 12 Black Rainbows
Monday, November 9, 2009
Part X: Levottomat Jalat
Päiviä sinne vaan. Syysloma ohi ja piti palata kouluun. Reissu Stuttgartiin meni nappiin, mikä on suuri helpotus, saadaan siis tehdä reissuja tulevaisuudessakin. Reissu Stuttgartiin tosin alkoi komeasti, meidät heitettiin junasta heti ulos. Ei saa osavaltiolipulla matkustaa hienojen herrojen intercity-junalla. No ihan sama, kyllä me perille lopulta päästiin.
Tuli käytyä Porsche-museossa, jääkausinäyttelyssä ja eläintarhassa. Vaikka Stuttgartissa ei ole sinänsä mitään suurta nähtävää, Colosseumin tapaista vetonaulaa, on se silti oikein mukava kaupunki. Sattuipa tuolla viikonlopulle sopivasti VfB Stuttgart - Bayern München -peli, harmi, että olin vastuussa koko konkkaronkasta enkä voinu mennä kattoon peliä.
Reissun jälkeen oli eka normi kouluviikko piiitkään aikaan. Koulussa oli perustylsää ja puolet tunneista vaihteeks oli pudonnu pois. On se helvetti kumma juttu, että koulu ei osaa hommata sijaisia. Pistää ihan oikeasti vituttamaan herätä 06.00 ja tulla koululle 7.45 ja sulle kerrotaan, että eka tunti onkin 11.00.
Oli viikon päätteeksi mukava vkl. Perjantaina olin kaverin synttäreitä viettämässä Ravensburgissa. Meitä oli 6 henkilöä ja 5-hengen ryhmälippu; ei viittitty maksaa 20€ ylimäärästä tunnin junamatkasta. Meitsi siis paineli vessaan kun konduktööri tuli. Lauantaina oli Robertin synttärit. Heppu oli vuokrannu ittelleen kokonaisen klubin missä oltiinkin koko yö, ei oo paljoo näkyny tommosia pippaloita Suomessa. hint hint.
Tänään oli pitkästä aikaa Rotary-kokous mihin piti mennä. Pidettiin pienet puheet siitä, miltä meistä tuntuu nyt olla Saksassa. Meni ihan hienosti ja sain paljon kehuja, kuinka hyvä mun saksa on kahden kuukauden jälkeen. En viittiny sanoa, että oon opiskellu sitä hetken Suomessa ennen kuin tulin tänne.
Host-perheiden kanssa on nyt kiva sotku. Alunperin mun piti vaihtaa Sebastianin kanssa päittäin perheitä. Hän tulee tänne ja mä meen sen perheeseen. Kun kuulin tästä otin asian puheeksi koulussa Sebastianin kanssa, joka puhui perheensä kanssa. Kuulemma hänen host-äitinsä flippasi, koska koko perhe oli elänyt sen tiedon alla, että he eivät saa ketään nyt, seuraavan vasta joskus toukokuussa. Nyt mulle etsitään jostain toista perhettä, hieman jännittyneenä odotan, että mitähän tapahtuu. Kauhee ängsti näillä on tästä touhusta, tappelevat kuin pikku lapset ja heittäytyvät niin lapsellisiksi, että itseäkin jo hävettää. Noh ihan sama, kunhan saan katon pään päälle tammikuussa.
Semmosia juu hei.
Päivän biisi: P.O.D - Ridiculous
Tuli käytyä Porsche-museossa, jääkausinäyttelyssä ja eläintarhassa. Vaikka Stuttgartissa ei ole sinänsä mitään suurta nähtävää, Colosseumin tapaista vetonaulaa, on se silti oikein mukava kaupunki. Sattuipa tuolla viikonlopulle sopivasti VfB Stuttgart - Bayern München -peli, harmi, että olin vastuussa koko konkkaronkasta enkä voinu mennä kattoon peliä.
Reissun jälkeen oli eka normi kouluviikko piiitkään aikaan. Koulussa oli perustylsää ja puolet tunneista vaihteeks oli pudonnu pois. On se helvetti kumma juttu, että koulu ei osaa hommata sijaisia. Pistää ihan oikeasti vituttamaan herätä 06.00 ja tulla koululle 7.45 ja sulle kerrotaan, että eka tunti onkin 11.00.
Oli viikon päätteeksi mukava vkl. Perjantaina olin kaverin synttäreitä viettämässä Ravensburgissa. Meitä oli 6 henkilöä ja 5-hengen ryhmälippu; ei viittitty maksaa 20€ ylimäärästä tunnin junamatkasta. Meitsi siis paineli vessaan kun konduktööri tuli. Lauantaina oli Robertin synttärit. Heppu oli vuokrannu ittelleen kokonaisen klubin missä oltiinkin koko yö, ei oo paljoo näkyny tommosia pippaloita Suomessa. hint hint.
Tänään oli pitkästä aikaa Rotary-kokous mihin piti mennä. Pidettiin pienet puheet siitä, miltä meistä tuntuu nyt olla Saksassa. Meni ihan hienosti ja sain paljon kehuja, kuinka hyvä mun saksa on kahden kuukauden jälkeen. En viittiny sanoa, että oon opiskellu sitä hetken Suomessa ennen kuin tulin tänne.
Host-perheiden kanssa on nyt kiva sotku. Alunperin mun piti vaihtaa Sebastianin kanssa päittäin perheitä. Hän tulee tänne ja mä meen sen perheeseen. Kun kuulin tästä otin asian puheeksi koulussa Sebastianin kanssa, joka puhui perheensä kanssa. Kuulemma hänen host-äitinsä flippasi, koska koko perhe oli elänyt sen tiedon alla, että he eivät saa ketään nyt, seuraavan vasta joskus toukokuussa. Nyt mulle etsitään jostain toista perhettä, hieman jännittyneenä odotan, että mitähän tapahtuu. Kauhee ängsti näillä on tästä touhusta, tappelevat kuin pikku lapset ja heittäytyvät niin lapsellisiksi, että itseäkin jo hävettää. Noh ihan sama, kunhan saan katon pään päälle tammikuussa.
Semmosia juu hei.
Päivän biisi: P.O.D - Ridiculous
Tuesday, October 27, 2009
Part IX: Floods
Morjesta pöytään! Hellurei, on taas tullu touhuttua kaikkea maan ja taivaan väliltä. Viikko oli tylsähkö, vaihteeksi koululla joku 1/3 tunneista, muut oli pudonnu pois. 17 opettajaa sairaana, selittää jonkun verran. Sain järkättyä reissun Stuttgartiin, ylihuomenna mennään. Minä ja 10 muuta vaihtaria 1930-piiristä, 7 jenkkiä, 2 australialaista 1 ranskalainen. Tulee mahtava reissu, torstaista sunnuntaihin. Oli kyllä mielenkiintoinen homma tää reissun järkkääminen. Ensinnäkin, varauksen tekeminen hostelliin, ei ole vaikeata. Mikä siitä tekee vaikean, on se, että porukka ei oo varmoja pääseekö vai ei (ei oo saanu lupaa / odottelee vastausta rotareila). No, mikä tekee vielä mielenkiintoisempaa tästä? Kaks tyyppiä, jenkki ja ranskalainen, sano sunnuntaina ja toinen maanantaina, että pääsee sittenkin mukaan, saisinko heille vielä buukattua huoneen. Miksi näin? Noh, he olivat kysyneet omalta counselorilta lupaa lähteä tälle reissulle. Counselor oli sanonut puhuvansa yhen tyypin kanssa, joka on hoitanut meidän kaikkien jutut, korkea-arvoisin rotary-tyyppi meille. Counselor sanoi näille kahdelle sankarille, että vastaus on ei, ette pääse. Nää tyypit sitten kysyivätkin suoraan herra isoherralta, että mistä kiikastaa - ylläripylläri on herra Isoherralle ollu koko ajan ihan ok, että nää kaks tolvanaa lähtee Stuttgartiin, herra counselor ei ollut vain häneltä edes kysynyt, vaan valehteli ja antoi kieltävän vastauksen. Vähän hävetti soitella kahtena peräkkäisenä päivänä ja lisäillä aina yks tyyppi mukaan. Vitsi oli siinä, että mummo langan päässä puhuu vaan saksaa. On mielenkiintoista nähdä, että mitähän meille on varattu jahka hostellille saavutaan. Kun nämä muutokset varaukseeni tein, ei tuo murmeli kysynyt kertaakaan edes mun nimeä. Hip hei, pojat nukkuu lattialla.
Viimeviikolla ei tullu oikein tehtyä mitään. Oli sateista ja kylmää eikä ketään kiinnostanu hengata ulkona, eli räin kattoon koko viikon kotona. Onneks Emily (australialainen vaihtari) tuli viikonlopuks kylään meille ja tuli sen kanssa touhuttua koko vkl. Saatiinkin perjantaina kaikki vaihtarit kasaan ja rynnistettyä kylille. Lauantaina tuli käytyä ekaa kertaa diskossa. Mesta oli tavallisessa omakotitalossa, mutta oli silti ihan siisti paikka, parempi ainakin ku Party Box.
Toivon oon täällä menettäny Vfb Stuttgartin ja Ilveksen kanssa, molemmat pelaa niin päin persettä kuin vain voi. Onneks on vielä Devils, joka komeasti kaato Rangersit ja Pingviinit, otti luulot pois. Huomenna kaadetaan Buffalo! Oonkin näinä lähipäivinä ihan hurahtanu taas NHL-lätkään ja lueskellu kauheesti kaikkea tästä kaudesta, seurannu kaikkia joukkueita yms. Ei siis oo ollu tylsää.
Nyt alko syysloma. Lähettiin eilen perheen kanssa taas Alpeille vaeltaan. Sama mesta kuin viimeksi, mutta vuoren toisella puolella. Siellä oli alppijoki, joka on vuosien saatossa kairannu ittensä vuoren läpi ja käppäiltiin semmosessa railossa pari tuntia. Se oli joku 30 metriä syvä. Siitä jatkettiin matkaa Itävaltaan ja takasin autolle. Oli ihan jees reissu, ei ollu niin sumuista kuin viimeksi, eli sain vihdoinkin nähtyä vähän paremmin Alpit, vieläkin pisti miehen aika hiljaiseksi.
Tänään lähettiin Jordanbad-nimiseen kylpylään. Siellä oli perusaltaat, hienoin vehje oli semmonen leveä liukumäki, joka oli jonku 10 m. pitkä, mutta tosi liukas, pääs kunnolla leikkimään sen kanssa. Sielläkin oli saunamesta, 10 saunaa tms. Onneks nyt kysyin pari valittua kysymystä etukäteen. Täälläkin kuumin sauna 95 astetta, eikä vettä saa heittää. Ilmeisesti laki kieltää saunojen olemasta yli 100 astetta kylpylöissä. Kuulemma tappaa ihmisen tms.
Huomiseks ei oo oikein mitään suunniteltuna, saa nähä mitä tulee tehtyä. Todennäkösesti levyttelen vaan himassa. Notta semmottia tällä erää.
Päivän biisi: Type o Negative: Hail and farewell to Great Britain
Viimeviikolla ei tullu oikein tehtyä mitään. Oli sateista ja kylmää eikä ketään kiinnostanu hengata ulkona, eli räin kattoon koko viikon kotona. Onneks Emily (australialainen vaihtari) tuli viikonlopuks kylään meille ja tuli sen kanssa touhuttua koko vkl. Saatiinkin perjantaina kaikki vaihtarit kasaan ja rynnistettyä kylille. Lauantaina tuli käytyä ekaa kertaa diskossa. Mesta oli tavallisessa omakotitalossa, mutta oli silti ihan siisti paikka, parempi ainakin ku Party Box.
Toivon oon täällä menettäny Vfb Stuttgartin ja Ilveksen kanssa, molemmat pelaa niin päin persettä kuin vain voi. Onneks on vielä Devils, joka komeasti kaato Rangersit ja Pingviinit, otti luulot pois. Huomenna kaadetaan Buffalo! Oonkin näinä lähipäivinä ihan hurahtanu taas NHL-lätkään ja lueskellu kauheesti kaikkea tästä kaudesta, seurannu kaikkia joukkueita yms. Ei siis oo ollu tylsää.
Nyt alko syysloma. Lähettiin eilen perheen kanssa taas Alpeille vaeltaan. Sama mesta kuin viimeksi, mutta vuoren toisella puolella. Siellä oli alppijoki, joka on vuosien saatossa kairannu ittensä vuoren läpi ja käppäiltiin semmosessa railossa pari tuntia. Se oli joku 30 metriä syvä. Siitä jatkettiin matkaa Itävaltaan ja takasin autolle. Oli ihan jees reissu, ei ollu niin sumuista kuin viimeksi, eli sain vihdoinkin nähtyä vähän paremmin Alpit, vieläkin pisti miehen aika hiljaiseksi.
Tänään lähettiin Jordanbad-nimiseen kylpylään. Siellä oli perusaltaat, hienoin vehje oli semmonen leveä liukumäki, joka oli jonku 10 m. pitkä, mutta tosi liukas, pääs kunnolla leikkimään sen kanssa. Sielläkin oli saunamesta, 10 saunaa tms. Onneks nyt kysyin pari valittua kysymystä etukäteen. Täälläkin kuumin sauna 95 astetta, eikä vettä saa heittää. Ilmeisesti laki kieltää saunojen olemasta yli 100 astetta kylpylöissä. Kuulemma tappaa ihmisen tms.
Huomiseks ei oo oikein mitään suunniteltuna, saa nähä mitä tulee tehtyä. Todennäkösesti levyttelen vaan himassa. Notta semmottia tällä erää.
Päivän biisi: Type o Negative: Hail and farewell to Great Britain
Thursday, October 15, 2009
Part VIII: Into The Green Wild Yonder
Termos!Ei ole ollut hetkeen aikaa kirjotella tänne yhtään mitään; on ollut viimeset kaksi viikkoa niin täynnä häppeninkiä. Kaikki alkoi siitä, kun meille tuli suomalainen heppu, Joona, Kuopiosta viikoksi asumaan. Mun koulu on osallisena Comenius-projektissa, jossa on osallisina myös koulu Kuopiosta ja Aberdeenista, Skotlannista. Koska mun host-veli oli ollut viime vuonna Kuopiossa, niin nyt oli meidän vuoro ottaa yksi suomalainen huostaan. Oli kyllä mahtavaa päästä puhumaan suomea, ei ole kovin montaa sanaa täällä tullu turistua. Perkeleen savon murre kun vain rupes jäämään päälle.
Siinähän se viikko sitten meni. Sain vapaata koulusta kun otin osaa näitten suomalaisten ja skottien retkiin yms. Pummilla kaks kertaa Stuttgarttiin, bussilla jonnekkin luoliin ja konserttiin Ulmissa, kyllä EU maksaa. Viikko oli aivan mahtava! Eka reissu Stuttgartiin perjantaina oli kiva, pääsin ekaa kertaa elämässäni aitoon konserttiin, oli oikein hyvä. Toinen reissu Stuttgartiin lauantaina oli vielä parempi, sillä me mentiin Cannstatter Wasenille, eli siis Oktoberfestin jälkeen 2. suurin Volksfest Saksassa. Oli aika hieno mesta ja täynnä porukkaa. Sunnuntaina käytiin katsomassa Taikahuilu Ulmin kaupunginteatterissa, oli oikeasti tosi hyvä.
Viikolla tuli sitten tavattua nää skotit, joiden kanssa en ollu hirveesti tekemisissä aluksi. Harmittaa vähän, koska nää tyypit oli ihan mahtavia! Niin saletti suomalaisten sukulaiskansa kuin vain olla ja voi. Niitten kanssa ei kyllä aika käynyt pitkäksi. Kutsuivat minutkin käymään Aberdeenissa, täytyy toivoa vain, että se olis mahdollista, lupasivat pojat näyttää Skotlannin perinpohjaisesti.
Kun suomalaiset lähtivät takas Suomeen, meitsi hyppäs junaan kohti Tribergiä, kylä, joka on keskellä Schwarzwaldia, on tunnettu käkikelloista. Seittemän muuta vaihtaria tuli kyytiin kanssa, määränpäänä oli viikon mittainen reissu kaikkien 1930-piirin vaihtarien kanssa. Kun perille päästiin ja itsemme saatiin esitellyksi rupes homma luistamaan. Vain vaihtarien kesken voi käydä niin, että henkilöt, jotka eivät ole toisiaan koskaan ennen nähneetkään voivat olla ekana iltana jo niin hyviä ystäviä, että luulisi heidän tunteneen toisensa jo vuosia. Siis koko viikko oli aivan mahtava! Vaikka vettä sato ja kaikkia vitutti kävellä metsissä oli koko reissu silti tekemisen arvoinen. Joka päivä syötiin eri rotary-klubin kanssa lounas; kaikki klubit luulivat olevansa niin ovelia kun tarjosivat meille schnitzelin ja spetzleä (nuudeleita, E-Saksalainen spesiaali) mutta eivät tajunneet, että he kaikki syöttivät meille schnitzeleitä. En valita, hyvää oli mutta hieman hullunkurista.
Yks päivä mentiin käymään kylpylässä, päätin mennä siellä saunaan. Sain yhen jenkin kaveriks mukaan, poika vähän yllätty miten saunominen siellä hoidetaan. Ensinnäkin meikä kävelee tiskiin, että haluisin saunaan. Muija kysyy onko mulla kaks pyyhettä, sanon, että ei, yks riittää kyllä. No ei. Eukko käskee mun vuokraamaan toisen pyyhkeen saunomista varten, siis joudun maksamaan pyyhkeestä, jonka päällä istun, eikö nää oo kuullu pefleteistä? Ei siinä mitään, suurin shokki jenkille oli tietenkin se, että piti kellit paljaana mennä. Siis koko mestahan oli vain joku 50-70-vuotiaiden mummojen ja pappojen istensäpaljastamispaikka, siis koko komplexissa ei saanu pitää mitään päällä, ja paikassahan oli pari uima-allasta, ainakin kymmenen "saunaa". Noh meikä kysy mikä täällä on kuumin sauna, ja mut viitottiin jonnekkin koppiin ulos. Sinne mentiin ja näytti lupaavalta, kivikiuas ja kaikki löyty. Kun mentiin sisään, huomasin, että täällähän on 90 astetta lämmintä, eli helvetin kylmä, eikä ole vettä, mitä heittää. Siinähän sitten tärisin lauteilla, siinä missä kaikki muut siellä valitti kuumuudesta. Kävinpähän sanomassa tiskillä muutaman valitun sanan, tästä "saunasta", mistä maksoin 1.50€. Perkele. Kyllä mää vielä täältä löydän aidon saunan ja pakotan kaikki kaverit mukaan ja laitan oven säppiin ja kiskon vettä niin paljon, että poikien selkänahat vaan sihisee.
Loppujen lopuksi reissu meni oikein priimasti. Hauskaa oli aamusta iltaan ja nukuttua tuli luvattoman vähän, eilen kun menin kotona nukkumaan nukahdin kirjaa luetessani ilman pilkkimistä, mikä oli sinällänsä hälyttävää.
Mukava yllätys oli kyllä sää. Vettä satoi ja lunta satoi ja vikana päivänä oli ulkona jopa miinusasteita. Kun tulin takaisin kotio oli mukava yllätys oottamassa: hei täällä on +1 ja me pidetään kaikki ikkunat auki ja ei laiteta lämpöjä päälle. Ei muuta kuin pitkät kalsarit jalkaan, villapaita, huppari, villasukat ja huivi pisteenä iin päällä. Illalla olikin kiva mennä nukkumaan kun mun huoneessa ei ollut lämmitystä ja lämmintähän oli tosiaan se -1 ehkä. Oli kiva hypätä vällyjen väliin, mukavan virkistävä kokemus.
Nyt alkaakin sopivasti viikonloppu. Tänäiltana mennään katsomaan jotain konserttia, taitaa eräs tanskalainen säveltäjä esittää modernia klassista musiikkia. Lauantaina meen kaverille katsomaan jotain lefaa ja sunnuntaina counselorini kanssa teatteriin katsomaan Oidipusta. Vkl. on siis jo täyteen buukattu. Enää viikko koulua sitten Emily tulee kylään ja sen viikonlopun jälkeen alkaakin jo syysloma, kyllä tää lokakuu on rankka! "Boy, does that make me mad!"
Päivän biisi: Raptori - Jufo III
Siinähän se viikko sitten meni. Sain vapaata koulusta kun otin osaa näitten suomalaisten ja skottien retkiin yms. Pummilla kaks kertaa Stuttgarttiin, bussilla jonnekkin luoliin ja konserttiin Ulmissa, kyllä EU maksaa. Viikko oli aivan mahtava! Eka reissu Stuttgartiin perjantaina oli kiva, pääsin ekaa kertaa elämässäni aitoon konserttiin, oli oikein hyvä. Toinen reissu Stuttgartiin lauantaina oli vielä parempi, sillä me mentiin Cannstatter Wasenille, eli siis Oktoberfestin jälkeen 2. suurin Volksfest Saksassa. Oli aika hieno mesta ja täynnä porukkaa. Sunnuntaina käytiin katsomassa Taikahuilu Ulmin kaupunginteatterissa, oli oikeasti tosi hyvä.
Viikolla tuli sitten tavattua nää skotit, joiden kanssa en ollu hirveesti tekemisissä aluksi. Harmittaa vähän, koska nää tyypit oli ihan mahtavia! Niin saletti suomalaisten sukulaiskansa kuin vain olla ja voi. Niitten kanssa ei kyllä aika käynyt pitkäksi. Kutsuivat minutkin käymään Aberdeenissa, täytyy toivoa vain, että se olis mahdollista, lupasivat pojat näyttää Skotlannin perinpohjaisesti.
Kun suomalaiset lähtivät takas Suomeen, meitsi hyppäs junaan kohti Tribergiä, kylä, joka on keskellä Schwarzwaldia, on tunnettu käkikelloista. Seittemän muuta vaihtaria tuli kyytiin kanssa, määränpäänä oli viikon mittainen reissu kaikkien 1930-piirin vaihtarien kanssa. Kun perille päästiin ja itsemme saatiin esitellyksi rupes homma luistamaan. Vain vaihtarien kesken voi käydä niin, että henkilöt, jotka eivät ole toisiaan koskaan ennen nähneetkään voivat olla ekana iltana jo niin hyviä ystäviä, että luulisi heidän tunteneen toisensa jo vuosia. Siis koko viikko oli aivan mahtava! Vaikka vettä sato ja kaikkia vitutti kävellä metsissä oli koko reissu silti tekemisen arvoinen. Joka päivä syötiin eri rotary-klubin kanssa lounas; kaikki klubit luulivat olevansa niin ovelia kun tarjosivat meille schnitzelin ja spetzleä (nuudeleita, E-Saksalainen spesiaali) mutta eivät tajunneet, että he kaikki syöttivät meille schnitzeleitä. En valita, hyvää oli mutta hieman hullunkurista.
Yks päivä mentiin käymään kylpylässä, päätin mennä siellä saunaan. Sain yhen jenkin kaveriks mukaan, poika vähän yllätty miten saunominen siellä hoidetaan. Ensinnäkin meikä kävelee tiskiin, että haluisin saunaan. Muija kysyy onko mulla kaks pyyhettä, sanon, että ei, yks riittää kyllä. No ei. Eukko käskee mun vuokraamaan toisen pyyhkeen saunomista varten, siis joudun maksamaan pyyhkeestä, jonka päällä istun, eikö nää oo kuullu pefleteistä? Ei siinä mitään, suurin shokki jenkille oli tietenkin se, että piti kellit paljaana mennä. Siis koko mestahan oli vain joku 50-70-vuotiaiden mummojen ja pappojen istensäpaljastamispaikka, siis koko komplexissa ei saanu pitää mitään päällä, ja paikassahan oli pari uima-allasta, ainakin kymmenen "saunaa". Noh meikä kysy mikä täällä on kuumin sauna, ja mut viitottiin jonnekkin koppiin ulos. Sinne mentiin ja näytti lupaavalta, kivikiuas ja kaikki löyty. Kun mentiin sisään, huomasin, että täällähän on 90 astetta lämmintä, eli helvetin kylmä, eikä ole vettä, mitä heittää. Siinähän sitten tärisin lauteilla, siinä missä kaikki muut siellä valitti kuumuudesta. Kävinpähän sanomassa tiskillä muutaman valitun sanan, tästä "saunasta", mistä maksoin 1.50€. Perkele. Kyllä mää vielä täältä löydän aidon saunan ja pakotan kaikki kaverit mukaan ja laitan oven säppiin ja kiskon vettä niin paljon, että poikien selkänahat vaan sihisee.
Loppujen lopuksi reissu meni oikein priimasti. Hauskaa oli aamusta iltaan ja nukuttua tuli luvattoman vähän, eilen kun menin kotona nukkumaan nukahdin kirjaa luetessani ilman pilkkimistä, mikä oli sinällänsä hälyttävää.
Mukava yllätys oli kyllä sää. Vettä satoi ja lunta satoi ja vikana päivänä oli ulkona jopa miinusasteita. Kun tulin takaisin kotio oli mukava yllätys oottamassa: hei täällä on +1 ja me pidetään kaikki ikkunat auki ja ei laiteta lämpöjä päälle. Ei muuta kuin pitkät kalsarit jalkaan, villapaita, huppari, villasukat ja huivi pisteenä iin päällä. Illalla olikin kiva mennä nukkumaan kun mun huoneessa ei ollut lämmitystä ja lämmintähän oli tosiaan se -1 ehkä. Oli kiva hypätä vällyjen väliin, mukavan virkistävä kokemus.
Nyt alkaakin sopivasti viikonloppu. Tänäiltana mennään katsomaan jotain konserttia, taitaa eräs tanskalainen säveltäjä esittää modernia klassista musiikkia. Lauantaina meen kaverille katsomaan jotain lefaa ja sunnuntaina counselorini kanssa teatteriin katsomaan Oidipusta. Vkl. on siis jo täyteen buukattu. Enää viikko koulua sitten Emily tulee kylään ja sen viikonlopun jälkeen alkaakin jo syysloma, kyllä tää lokakuu on rankka! "Boy, does that make me mad!"
Päivän biisi: Raptori - Jufo III
Wednesday, September 30, 2009
Part VII: Vapaa maa
Nyt on tapahtunut sitä sun tätä ja kaikkea siltä väliltä tässä parin viikon aikana. Ensinnäkin käytiin Oktoberfesteillä, meitä oli seitsemän vaihtaria, joista minä ja Morgan (jenkeistä) oltiin ainoat, jotka ei puhuneet sanaakaan espanjaa. Loput perkeleet hölöttivät sitä sikojen kieltä koko matkan, sinne ja takaisin. Oktoberfest itsessään oli aika mahtava mesta, ihan täynnä porukkaa, hyvä kun mahtu sekaan. Koko päivän siellä oltiin, pari kolme kertaa koitettiin päästä juomaan kaljaa, mutta eihän siitä mitään tullu kun oli joka paikassa parin tunnin jonot. Noh sehän on pikkuseikka se. Tärkeintä oli, että mestan pääsi näkemään, sillä seuraavana maanantaina rakkaat terroristikaverimme, siis Al-Qaida, uhkasi räjäyttää siellä pommin, joten sinne ei ole oikein enää menemistä. Hurraa siis heille, kiitos, että pilasitte monien ihmisten loman ynnä muun hauskanvieton mahdollisuuden.
Jotta asiat eivät olisi liian mukavia, täytynee tässä vaiheessa kertoa, että joku Matti Saaren ja P.E. Auvisen kavereista aikoo vetää monsterkillin maanantaina Köpplerin koulussa, siis tulla aseen kanssa leikkimään Ramboa. Kyseinen kouluhan on samassa helvetin rakennuksessa kuin minun. Ratkaisu: Köpplerin oppilaiden ei tarvitse tulla maanantaina kouluun, meidän tarvitsee. Oikein kiva.
Tänään olin upseerien kasinolla perheen kanssa viettämässä Ulmilaista Oktoberfestiä. Siis tarjolla oli olutta ja ruokaa niin paljon kuin napa ruskaa. Oli ihan hieno mesta, siellä oli Nato-upseerejakin paikalla. Rupes vaan rasittaan kun orkesteri soitti 24/7 jotain random-musiikkia ja piti koko ajan huutaa naapurille, kun yritti puhua, ihan niin kuin mun ei olisi jo tarpeeksi vaikeata ymmärtää muutenkin. Noh ihan sama, olut oli mahtavaa ja bratwurst erinomaista, plus tarjoilijoilla oli kivat Dirndlit.
Viikonloppu on jo aika buukattu: perjantaina johonkin mestaan bilettään, lauantaina Stuttgartiin suomalaisten kanssa Saksan 2. suurimalle Oktoberfestin kaltaiselle mestalle ja sunnuntaina katsomaan Taikahuilua, ilmaiseksi, Ulmin kaupunginteatteriin. Aika jänskää, eikö.
Niin, perjantaina tänne Ulmiin ja samalla mun kouluun ja kotiin tulee suomalaisia. Bussilastillinen kuopiolaisia tulee tänne soitteleen saksalaisten kanssa johonkin orkesteriin jotain polkkaa tms. No enivei siis mun perhe ottaa yhen tyypin huostaansa, joten viikon ajaksi saan tänne suomalaisen kaverin, aika jees. Muutenkin kiva päästä puhumaan suomea, kun sitä ei hirveesti oo täällä päässy käyttämään ja muutenkin hajoaa pää noitten latinojen kanssa.
Päivän biisi: Stam1na - Kaksi Reittiä, Yksi Suunta
Jotta asiat eivät olisi liian mukavia, täytynee tässä vaiheessa kertoa, että joku Matti Saaren ja P.E. Auvisen kavereista aikoo vetää monsterkillin maanantaina Köpplerin koulussa, siis tulla aseen kanssa leikkimään Ramboa. Kyseinen kouluhan on samassa helvetin rakennuksessa kuin minun. Ratkaisu: Köpplerin oppilaiden ei tarvitse tulla maanantaina kouluun, meidän tarvitsee. Oikein kiva.
Tänään olin upseerien kasinolla perheen kanssa viettämässä Ulmilaista Oktoberfestiä. Siis tarjolla oli olutta ja ruokaa niin paljon kuin napa ruskaa. Oli ihan hieno mesta, siellä oli Nato-upseerejakin paikalla. Rupes vaan rasittaan kun orkesteri soitti 24/7 jotain random-musiikkia ja piti koko ajan huutaa naapurille, kun yritti puhua, ihan niin kuin mun ei olisi jo tarpeeksi vaikeata ymmärtää muutenkin. Noh ihan sama, olut oli mahtavaa ja bratwurst erinomaista, plus tarjoilijoilla oli kivat Dirndlit.
Viikonloppu on jo aika buukattu: perjantaina johonkin mestaan bilettään, lauantaina Stuttgartiin suomalaisten kanssa Saksan 2. suurimalle Oktoberfestin kaltaiselle mestalle ja sunnuntaina katsomaan Taikahuilua, ilmaiseksi, Ulmin kaupunginteatteriin. Aika jänskää, eikö.
Niin, perjantaina tänne Ulmiin ja samalla mun kouluun ja kotiin tulee suomalaisia. Bussilastillinen kuopiolaisia tulee tänne soitteleen saksalaisten kanssa johonkin orkesteriin jotain polkkaa tms. No enivei siis mun perhe ottaa yhen tyypin huostaansa, joten viikon ajaksi saan tänne suomalaisen kaverin, aika jees. Muutenkin kiva päästä puhumaan suomea, kun sitä ei hirveesti oo täällä päässy käyttämään ja muutenkin hajoaa pää noitten latinojen kanssa.
Päivän biisi: Stam1na - Kaksi Reittiä, Yksi Suunta
Subscribe to:
Posts (Atom)