Monday, November 9, 2009

Part X: Levottomat Jalat

Päiviä sinne vaan. Syysloma ohi ja piti palata kouluun. Reissu Stuttgartiin meni nappiin, mikä on suuri helpotus, saadaan siis tehdä reissuja tulevaisuudessakin. Reissu Stuttgartiin tosin alkoi komeasti, meidät heitettiin junasta heti ulos. Ei saa osavaltiolipulla matkustaa hienojen herrojen intercity-junalla. No ihan sama, kyllä me perille lopulta päästiin.

Tuli käytyä Porsche-museossa, jääkausinäyttelyssä ja eläintarhassa. Vaikka Stuttgartissa ei ole sinänsä mitään suurta nähtävää, Colosseumin tapaista vetonaulaa, on se silti oikein mukava kaupunki. Sattuipa tuolla viikonlopulle sopivasti VfB Stuttgart - Bayern München -peli, harmi, että olin vastuussa koko konkkaronkasta enkä voinu mennä kattoon peliä.

Reissun jälkeen oli eka normi kouluviikko piiitkään aikaan. Koulussa oli perustylsää ja puolet tunneista vaihteeks oli pudonnu pois. On se helvetti kumma juttu, että koulu ei osaa hommata sijaisia. Pistää ihan oikeasti vituttamaan herätä 06.00 ja tulla koululle 7.45 ja sulle kerrotaan, että eka tunti onkin 11.00.

Oli viikon päätteeksi mukava vkl. Perjantaina olin kaverin synttäreitä viettämässä Ravensburgissa. Meitä oli 6 henkilöä ja 5-hengen ryhmälippu; ei viittitty maksaa 20€ ylimäärästä tunnin junamatkasta. Meitsi siis paineli vessaan kun konduktööri tuli. Lauantaina oli Robertin synttärit. Heppu oli vuokrannu ittelleen kokonaisen klubin missä oltiinkin koko yö, ei oo paljoo näkyny tommosia pippaloita Suomessa. hint hint.

Tänään oli pitkästä aikaa Rotary-kokous mihin piti mennä. Pidettiin pienet puheet siitä, miltä meistä tuntuu nyt olla Saksassa. Meni ihan hienosti ja sain paljon kehuja, kuinka hyvä mun saksa on kahden kuukauden jälkeen. En viittiny sanoa, että oon opiskellu sitä hetken Suomessa ennen kuin tulin tänne.

Host-perheiden kanssa on nyt kiva sotku. Alunperin mun piti vaihtaa Sebastianin kanssa päittäin perheitä. Hän tulee tänne ja mä meen sen perheeseen. Kun kuulin tästä otin asian puheeksi koulussa Sebastianin kanssa, joka puhui perheensä kanssa. Kuulemma hänen host-äitinsä flippasi, koska koko perhe oli elänyt sen tiedon alla, että he eivät saa ketään nyt, seuraavan vasta joskus toukokuussa. Nyt mulle etsitään jostain toista perhettä, hieman jännittyneenä odotan, että mitähän tapahtuu. Kauhee ängsti näillä on tästä touhusta, tappelevat kuin pikku lapset ja heittäytyvät niin lapsellisiksi, että itseäkin jo hävettää. Noh ihan sama, kunhan saan katon pään päälle tammikuussa.

Semmosia juu hei.

Päivän biisi: P.O.D - Ridiculous

No comments:

Post a Comment