Sunday, December 20, 2009

Part XII: Psychopathy Red

Heimoikaikki! Jälleen on aika listata tänne elämän suuria tosia, suoraan Totuuden Torvesta tietenkin. Ulm-vkl oli ihan ok, kismitti tosin koko vkl.:n ajan se, että muut oli "reissussa" ja kaikki oli uutta ja hienoa, kun taas minulla ja muilla ulmilaisilla oli samat vanhat nurkat edessä, mitä kierreltiin, eikä niin säväyttäny ohjelma. No menihän se ihan ok, vaikka jumitin koko vkl:n erään jenkin kanssa, joka bunkkas meillä. Heppu on hieman, HIEMAN, hiljainen, ei sanonu perheelle päivää eikä morjesta saati kiitosta kun lähti meneen, se niistä tavoista.

Ulm-vkl:n jälkeen venailin koko viikon seuraavaa vkl, jolloin mentiin Emilyn luo Villingeniin , n 2.5h junalla. Reissu oli ihan jees, pidettiin mun ja Abin häät, oli aivan mahtavat, mun asukokonaisuus, naisten pinkit lasketteluhaalari ja musta liivi vakuuttivat. Oli ihan jännä host-isä Emilyllä, kun autoon istuin, esittelin itseni, en sanonut muuta kuin "Hallo, ich bin Paavo von Finnland.", ja host-isä tokaisi siihen "Vau, puhut jo noin hyvää saksaa, muiden pitäisi ottaa susta mallia." Hävetti hieman, sillä autossa oli Steven ja Emily, jotka puhuvat oikein hyvin, tosin hassulla englantilaisella aksentilla. Host-isän kanssa juttelin koko automatkan, muut olivat hiirenhiljaa. Himas hän tarjosi mulle oluen, ei muille, emily halus kanssa yhen, miten herra ratkaisi tilanteen? Kaatoi mun oluen lasiin ja antoi Emilylle pelkän pullon. Reilu mies, mie tykkään!

Seuraavana maanantaina oli helvetin hieno Rotary-joulujuhla. Istuttiin jossain kirkossa kuuntelemassa joululauluja ja sitten syötiin raflassa, rotary betalar. Meitsin sapuskat makso varmaan jotain 50€, vetäsin pari schnitzeliä, kahet alkupalat, viis kokista ja Glühweinsorbetin naamaan. Tilaisuus kesti maanantaina siis yhteen asti yöllä, ihan jännää. Aamulla eka tunti tietenkin, sain neljä tuntia nukuttua, jes.

Viikko meni ihan ok. Menin keskiviikkona yhteen nuorisokahvilaan, mesta oli täynnä 13-v mokuja, mokkeripaska haisi hieman. Paikka oli jampan perävaunun kokoinen, ei siis mikään jättisuuri. Paikan hienouksiin kuuluu mm. bilispöytä. joka toimii D-markalla. No ilta oli lievä pettymys, kun odotin, että olisin uusia kavereita voinu saada.

Vkl. mentiin perjantaina diskoon kavereiden kanssa. Paskempaa reissua ei ole tullu hetkeen tehtyä. Ensinnäkään en enää ikinä mene selvinpäin lähellekkään diskoa, toisekseen en mene myöskään yhdenkään latinon kanssa enää ikinä diskoon. Miksi? No, kun kaikki kaverit haluaa tanssia, niin kai sitä on sitten itekkin pakko. Ei paljoa nappaa mutta ei oo muutakaan tekemistä ja ois ihan kiva pitää vähän hauskaa. No, meitsin tanssiliikerepertuaari on aika heikohko. Ei siinä mitään kyllä meikä lantiota heiluttaa! Mikä pistää vituttamaan? No ne helvetin latinot, jotka niin kehuvat omilla tanssitaidoillansa ja kuinka he menevät diskoihin vain tanssimaan, koska latinot on siinä tunnetusti niin saatanan hyviä. No, heillä oli otsaa tulla aika härskisti vetään vitsejä meitsin liikkeistä, ei siinä mitään, varmaan näyttikin hassulta, mutta jossain pitäis mennä raja. Ei sekään mua vielä rasittanu, vaan se, että nää juipit itte katteli vierestä kun muut oli tanssimassa ja naureskelivat muille, eivätkä itse tehneet mitään. Se pistää pahemman kerran sapettamaan. Noh, oppia ikä kaikki, en mee niitten kanssa enää mihinkään, menkööt arvostelemaan jotain muita ens kerralla.

Lauantaina onneks Cory, jenkki, pyys mut mukaan kylpylään Stuttgartiin sen perheen kanssa. Edellisilta kun vieläkin vitutti oli ihan mukava vaihtaa maisemaa. Täytyy myöntää, että se lauantai oli tähän mennessä yks parhaista päivistä. Coryn isäntäperhe oli tosi kiva ja sillä on tosi siisti veli ja ne makso kaiken. Kylpylässä oli semmonen mäkihyppyriliukumäki, missä pääs mittaan kuinka pitkälle ilmalennossa pääsee, oli aika retee. Tosin pikkasen kuumotti täyspudotus siinä. Oli jostain syystä raijattu pari isoo jääkuutiota keskelle hallia, mitä tehään? No tietenkin kisa, kuka pystyy halaan pisimpään. Kun minuutin halaa sellasta jääkalikkaa, rupee pienesti kirvelemään rinnassa. En suosittele hyppäämään tulikuumaan altaaseen sen jälkeen, se vasta polttaakin.

Seuraavalla viikolla tuli käytyä siellä nuorisokahvilas uusiks yhen luokkalaisen kanssa. Heppu esitteli mut kaikille ja pari tyyppiä osoittautui ihan hyviks jannuiks. Tällä haavaa siellä oli vanhempaa sakkia paikalla, en tainnu olla ees vanhin. Täytyy mennä ens viikolla uusiks.

Perjantaina olin Morganilla, se anto mulle Forrest Gump -dvd:n lahjaks, katteltiin se siellä. Annoin sille Shawshank Redemptionin, pidetään jossain vaiheessa kunnon leffailta ja katotaan se. Siitä menin himaan, porukat valittivat, että en ollut mun koulun joulukonsertissa. Eivät meinanneet uskoa, kun sanoin, ettei mulle ollut kukaan mistään semmosesta edes maininnu. No mulle ihan sama, ei paljoa kiinnostanut juuri sillon mennä konserttiin, ollu jo reippaasti yli kymmenessä täällä kolmen kuukauden aikana.

Eilen käytiin leffas kattomassa Zweiohrküken, romanttinen komedia. Sen siitä saa kun menee 3 tytön ja yhen eukon poikaystävän kanssa leffaan. No leffa olikin ihan ok loppujen lopuksi. Ei mennyt 8€ hukkaan. Tänään oltiin hakemassa joulukuusi mettästä. Jokavuotinen tapahtuma oli pari muutakin vaihtariperhettä mukana. Host-isä kysyi aamulla, että onko mulla kunnon varrellisia talvikenkiä, no ei tietenkään, ne ois vieny tajuttomasti tilaa laukusta ja painanu tosi paljon. Ei tajua nää vanhemmat aina, että en voinu tuoda koko elämääni matkalaukussa mukana. No pistin sitten kumpparit ja parit villasukat jalkaan, mulle ei mikään ongelma mutta vanhemmat väänsi siitäkin kauheen haloon. Ei varpaita paleltanut koko päivänä, tosin sitähän ei kukaan uskonu. Jälleen kerran ihan sama, mutta eipähän tarvinnut ostaa uusia kenkiä tätä keikkaa varten. Ja se kuusi mikä tuotiin on ruma. Fyi.

Notta tämmöttii.

Päivän biisi: Tchaikowsky - 4th Symphony

No comments:

Post a Comment