ena, Ulmin kaupunginteatterissa. Seuraavana päivänä oli vuorossa pientä puutarhurointia, eli kaadettiin puu, mikä oli harvinaisen mielenkiintoista. Sunnuntaina käytiin Oberstdorfissa kiipeilemässä Alpeilla. Kiivettiin melkein 2 000m korkealle Söllereckin vuorelle. Näkymät oli mahtavat! Mitä sen 10 metriä näki eteensä kun oli niin sumuista. Matkalla alas rupesi vähän selkiään ja saattoi nähdäkin osan vuorikompleksista, pysäytti kyllä ja pisti vähän miettimään, kuinka mahtava äitiluonto onkaan. Alpit: suosittelen!Koulu alkoi maanantaina. Eka tunti on 7.45, joten herätys on joskus kuudelta, kerrassaan mahtavaa. Bussi on tupaten täynnä sakkia; matkan varrella on ainakin 4 koulua. Kun itse kouluun päästiin, huomattiin Sebastianin (Kolumbiasta, 18) kanssa, että meidän luokkatoverit (11. lk) ovat hieman nuorempia, 15-17v. Ei sillä sen suurempaa seksuaalista merkitystä ole, enemmän harmitti se, että me jouduttiin tarkkiskouluun, kun oikeassa koulussa ei ollut tilaa. Koulu loppuu melkein joka päivä ennen yhtä melkein kaikilla, välillä on "iltapäiväkoulua" eli on tyyliin liikkaa ruokkiksen jälkeen. Ja ruokkis täällä meinaa sitä, että mennään mäkkäriin tai burger kingiin vetäseen pari hampurilaista naamariin. Koulussa opettajien opetusmenetelmät ovat tyyliin ala-astetasoa, eli tarkistetaan jotain monistetta 2 tuntia.
Vapaa-ajalla mennään aika usein pelaan jalkkista kaupungin kentälle, yleensä on joku 15 tyyppiä pelaamassa, on aika hauskaa. Täällä osaa kaikki pelata aika hyvin ja muutamat tyypit on semmosia kyniä, jotka kikkailee koko kentän läpi. Tekevät 17 maalia pihapeleissä.
Loppujen lopuksi oon ihan tyytyväinen, että Saksaan lähdin. Täällä ihmiset on mukavia, ruoka on hyvää ja koko ajan on jotain tekemistä.
Kun yhdessä mennään ja porukalla tehdään, kaikki valmistuu aikanaan.
Päivän biisi: Megadeth - Into The Lungs Of Hell
No comments:
Post a Comment