Part IV: The Prelude

64 päivää, sitten lähtee tämä aikamiespoika ulkomaille! Vaihtoasiat piti toukokuun ja heinäkuunkin aikalailla hiljaiseloa. Ei kuulunut mitään mistään, niin minä itsekin aikalailla unohdin vaivata omaa pientä päätäni asialla. Nyt rupesikin tapahtumaan. Niinkin pieni asia, kuin lähetä Rotary-hepulle tarkka saapumisaikataulu, sai hommaan paljon lisää mieltä.

Ehkä mielekkäintä, mitä näinä päivinä on tapahtunut, on muiden vaihtareiden yhteydenotot, jotka myöskin ovat joutuneet 1930-piiriin. Abin ja Coryn kanssa on juteltu niitä näitä, molemmat ovat Jenkeistä. Molemmat heistä ovat todella täpinöissään vaihtovuodesta, mikä on minusta hieman huvittavaa katsottavaa, kun itse pysyn (ainakin vielä) ihan hyvin housuissani. Itse olen varannut lentolippuni netistä, hoidan vakuutukseni Suomessa, ja lähetän tietoni s-postilla Saksaan, ei kovin vaativaa, aikaavievää saatika kallista. Nämä jenkit joutuvat käyttämään matkatoimistoa, jotta saavat lippunsa, hommaamaan passit, hoitamaan vielä vakuutuksenkin ilmeisesti Saksasta. Kyllä on ihanaa olla eurooppalainen.

Eilen kun Coryn kanssa juttelin, tsekkasin ekaa kertaa, missä mun koulu (Hymboltgymnasium) ja koti on siellä Saksassa. Mua ei koijattu, vaan ihan oikeasti eka perhe asuu landella. Sen verran Ulmin ulkopuolella, että voi ihan hyvällä sydämellä sanoa, että Ulmiin on matkaa. Onhan siinä hyviä ja huonoja puolia. Eniten rasittaa koulumatkat bussilla. Toisaalta on ihan kiva, että ei tarvitse aamulla kuin raahautua bussiin ja oot jo voiton puolella. En ole ihan liikoja kaupungin ulkopuolella asunut, joten onhan siinä oma juttunsa, kun saa asua rauhasella paikalla. Sitä paitsi, jos he asuvat kaukana kaupungista, voidaan olettaa, että niiden talo on iso. Let's face it, mä asun siellä niin ku Siurossa. Hrrr..

Jos voisin, niin lähtisin nyt heti. Kutkuttaa sen verran jo tuleva, ettei viitsisi odottaa. Sama fiilis kuin viikkoa ennen joulua ala-asteella. Kyllä se päivä sitten loppujen lopuksi tulee, kun on lähdettävä. Mitä tulevasta pyörii eniten mielessä? Euro- ja Deutschland tourit, varsinkin kun kuuntelin Ashleyn juttuja sen Eurotourista, se tulee oleen kyllä todellakin jees.

"Se on hienoo kun on hienoo, jeeeees!"

Päivän biisi: Wagner: Die Walküre